Mietin juuri, että juhlapyhien aikaan on hankala pitää lahjablogia. Kun on niin sanotusti tilanne päällä, ei voi päivittää tänne kaikkea... No, päivitän nyt, vaikka pääsiäiseksi myöhässä olenkin.

Mummini oli Karjalasta ja virpominen kuului lapsena pääsiäisperinteisiin. Se on säilynyt, siskonpoikanikin virpoi aikoinaan, ja nyt olen opettanut pikku-Äijää virpomaan. Tällä kertaa emme lähteneet virpomisreissulle, vaan PÄ virpoi puhelimessa Mummaansa, Isoäitiään ja yhtä kummeistaan. "Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks" oli harjoiteltaessa ihan hassua ja naurattavaa eikä palmusunnuntaina PÄ:ltä juuri virpomisloruja kuulunut. Pitkänäperjantaina metsäleikeissä hän löysi jonkun vitsan ja kulki eestaas hokien "vivvo-vavvo, tuaa-tee" tai jotain vastaavaa No, joka tapauksessa virvotuille tehtiin vitsat ja koska halusin ne perille ennen pääsiäistä, tein ne korttimuodossa eli poimin pieniä, kortin pituisia oksia, liimasin ja ompelin ne värikkäille korttipohjille ja PÄ sai piirtää koristeet. Niistä tuli ihan hienoja, sanoisin. Samalla ne oli ehkä himpun allergiaystävällisempiä kuin isommat oksat.

Lähetin muitakin litteitä lahjoja. Kahdella ystävälläni on päivän välein synttärit ja halusin muistaa heitä jotenkin. Omassa istutus- ja kukkainnossani päädyin lähettämään heille kukkien siemeniä ja kortin, jossa toivotin "Kukkia Päivänsankarille". Perille meni ajallaan, toivottavasti kukista on iloakin :)

Sitten tuohon mehevään osioon. Kuten "Lahjakkaita ajatuksia" -kirjoituksessa alkuvuodesta kerroin, olen luvannut eräälle pienelle herralle lahjaksi kakun. Synttärit ovat jo parin viikon päästä ja viime aikoina synttärisankarin kakkutoive on tarkentunut: hän haluaa asuntoautokakun. Tein kakkusuunnitelman ja ajattelin kertoa sen täällä, josko joku kakkutaituri osaisi kertoa, kuulostaako suunnitelmani mitenkään toteuttamiskelpoiselta. Mua rupesi nimittäin jännittämään: mitä jos kakku, yksi juhlien kohokohdista (?!) ei olekaan synttärisankarin toiveiden mukainen?! Kääk! No, tässä suunnitelmani. Teen pellillisen porkkanakakkua. Leikkaan kakun puoliksi ja laitan väliin ja joka puolelle päälle porkkanakakun peruskuorrutetta. Pyöristän kakun kulmia ja leikkaan vähän renkaitakin esiin. Laitan valkoisen sokerimassan koko kakun päälle, lisäksi ikkunoiden kohtiin vaaleansinistä tai valkoisella pastavärillä vaalennettua vaaleansinistä sokerimassaa. Renkaiksi laitan lakunauhakiekot ja pieniä punaisia ja keltaisia karkkeja valoiksi, jos kakun korkeus edessä ja takana oleville lampuille riittää. Suklaalla (tai ehkä tussilla tai pastaväreillä) maalaan ääriviivoja (esim. ovet) ja teen lukon. Sivuikkunaan maalaan pastaväreillä valkoisen kakun, johon kirjoitan synttärisankarin nimen ja teen kynttilöitä yhtä monta kuin vuosia tulee nyt täyteen. Jos kakun korkeus riittää, maalaan valkoiselle sokerimassalle rekkarin, josta osa voisi näkyä edessä ja osa takana, rekkarin tekstiksi synttärisankarin nimi ja syntymävuosi. Kuulostaako suunnitelmani mitenkään toteuttamiskelpoiselta ja olenko ehkä unohtanut jonkin olennaisen yksityiskohdan, mikä asuntoautossa pitäisi ehdottomasti olla?

Hyvää pääsiäistä kaikille! Olkoon se juuri sellainen, kuin toivot!