Laskeskelin, että päästäkseni sataan poistoon tänä vuonna, pitäisi niitä tulla kuukausittain n. 14... Voi olla aika hiljaista. Tai sitten ei, katotaan. Reilussa viikossa olen tehnyt kaksi poistoa sen kummemmin yrittämättä. Toivoa on. Ehkä. Toteaa hän kovinkin varmana... :D

Ensin kerron kuitenkin antamistani lahjoista. Siskonpoikani täytti 13 ja hän toivoi lahjaksi kitarakakkua. Toiveen hän lähetti kuvana ja toteutus oli

Olin jälleen aika tyytyväinen lopputulokseen, tosin hieman nuo kielet epäonnistui. Itselleni tyypillisesti olin tyytyväinen, kunnes lisäsin viimeisen yksityiskohdan. Siskoni kuitenkin sanoi minun näkevän kakussa jotain sellaista (epäonnistunutta), mitä muut eivät näe. Hyvin sanottu ja pääsin jo jakamaan tätä viisautta eteenkinpäin.

Koska pääsin leipomisen makuun, leivoin samalla äitini viime vuoden joululahjan eli pikkuleipäsikermän kauniissa rasiassa. Rasian olin jo hommannut, mutta jouluna minkään asteinen lahjominen ei tuntunut mahdolliselta. Rasia lähti, siitä yksi poisto.

Leivoin myös siskolleni mansikkakakun
,

joka kylläkin näytti kuulemma pikku-Äijästä tomaatilta. No, ehkä vähän. Päivänsankari kuulemma tykkäsi sekä ulkonäöstä että mausta. Hyvä :)

Sitten vielä se toinen poisto. Tai oikeammin kaksi lisäpoistoa (hän pureskelee mielessään), kyllä: kaksi lisäpoistoa. Ei kun kolme! Otin tällä viikolla ensimmäiset rohkeat askeleet vaatehuoneen raivaamiseksi. Ensin teimme kävellen seikkailuretken kierrätyskeskukseen ja veimme sinne turhaksi käyneen emännänjatkeen (puistoystävät eivät muuten tienneet, mikä se on! Saa kysyä ;). Tänään kävin vaatehuoneesta läpi kaikenlaista hienoutta syöneen kärryn. Poistin vaatehuoneesta kylppärirempan myötä poistuneen pyyhetelineen tangot (-1) ja kärrystä pussillisen laatutavaraa roskiin (-1). Roskiin lensi mm. kulahtaneita hiuslenkkejä. Miksi, oi MIKSI, olenkaan sellaisiakin säästänyt?! Eli poistoja onkin yhtäkkiä tässä päivityksessä kahden sijasta neljä! Ja kokonaispoistoluku kesäkuun puolivälissä -6. Ja koska kesäkuusta laskuri lähti uudestaan käyntiin, vaikuttaa projektini piirun verran mahdollisemmalta kuin hetki sitten, kun ryhdyin tätä kirjoittamaan. Vitte, mikä blondi olenkaan :D